Osa 1: Johdanto

Monissa yhteiskunnallisissa kirjoituksissa – ovat ne sitten tieteellisiä tai poliittisia – viitataan usein uusliberalismiin. Milloin se löydetään minkäkin yhteiskunnallisen muutoksen takaa tai milloin se selittää tuota tai tätä muutosta. Esimerkiksi ns. aktivointiajattelussa (aktivoiva työ-/sosiaalipolitiikka jne.) nähdään taustalla vaikuttavan juurikin uusliberalistinen talouspolitiikka (Ala-Kauhaluoma 2005, 43). Sen nähdään olevan siis tulosta tietyistä poliittisista päätöksistä, joita ohjaa eetos nimeltä uusliberalismi. Seuraavien tekstien on tarkoitus osoittaa kritiikkiä tällaista ajattelua kohtaan, mutta ei niinkään sen kaikkinaisen hylkäämisen mielessä vaan sen rajojen etsimisen mielessä. Tavoitteena rakentaa täsmällisempi kuva siitä, mikä esimerkiksi juuri aktivointiajattelun taustalla materiaalisessa mielessä vallitsee, mutta myös yleisesti niissä muutoksissa, joita olemme kokeneet yhteiskunnassa ja taloudessa.

Kyseessä on siis tekstisarja, jossa käydään läpi uusliberalismia käsittelevää kirjallisuutta. Esimerkkeinä vaikka David Harvey’n a Brief History of Neoliberalism (2007) tai Neoliberalism: A Critical Reader. Toim. Saad-Filho Alfredo & Johnston Deborah. (2005). Tavoitteena ei kuitenkaan ole niiden referointi vaan ennemmin jonkinlainen teoreettispohjainen arvostelu ja kritiikki. Päämääränä on niiden tarjoaman kertomuksen asettaminen sellaiseen valoon, jotta sitä voidaan käsitellä mm. sellaisten siirtymien kuin fordismista postfordimiin tai teollisesta kognitiiviseen kapitalismiin kautta. Lisäksi lähtökohtana on autonomis-marxilainen käsitys siitä, että on ollut virhe tarkastella kapitalista kehitystä ensisijaisena. Pitää ennemmin lähteä liikkeelle työväenluokan luokkataistelusta. (Tronti 1964.) Tämä yhdistetään siihen, mitä Virén ja Vähämäki kutsuvat työn ja pääoman yhteentörmäysten ja kamppailujen kemiaksi. He nostavat esille olosuhteiden ja niiden alkuaineiden väliset reaktiot. Miksi tapahtuu räjähdys? Milloin tapahtuu syntetisoituminen? Kaiken kaikkiaan kaikki ne muuttujat, jotka ovat läsnä, kun työvoima ja pääoma kohtaavat, joita ovat myös valtion instituutioiden erinäiset muutokset. (Virén & Vähämäki 2015, 11-12.)

Kyse ei ole siis vain rakenteiden tai jonkinlaisen ideologian analyysista. Pitää mennä syvemmälle. Tässä tehtävässä suurena apuna toimii Lordon, joka on tutkinut halun merkitystä kapitalistisessa taloudessa. Hän on mm. tutkinut sitä, miten työsuhde, jossa annamme pomoiksi kutsutuiden määrätä meidän työtämme, voi syntyä vain yhteiskuntarakenteen tietynlaisen järjestelyn kautta. Työläinen pitää ”erottaa” tai ”eristää” kahdesti: niin tuotantovälineistä kuin tuotteista. Mutta Lordonin mielestä vielä mielenkiintoisempi on kysymys siitä, miten nuo samaiset pomot saavat useimmat vakuuttuneiksi siitä, että heidän halunsa ovat yhteneväiset. He saavat työläiset uskomaan, että he täysin vapaaehtoisesti antavat itsensä pomojen käytettäväksi. Tämän selvittämistä varten hän yhdistää Marxin ja Spinozan. Pelkkä rakenteiden tarkastelu ei riitä. Pitää selvittää, millä nuo rakenteet oikein toimivat, heräävät eloon (”run on”), miten ne konkreettisesti tulevat vaikuttaviksi. Hän uskoo vastauksen löytyvän spinozalaisesta käsitteestä affekti. (Lordon 2014, x-xi.)

Koska en ole mikään Spinozan asiantuntija, niin tukeudun mieluusti toisten antamiin selvityksiin. Tässä tapauksessa Juhani Pietarisen Spinozan Etiikan suomennosta koskevaan artikkeliin. Affektiksi (affectus) voidaan kutsua jotain sellaista syytä, joka tuottaa vaikutuksen ruumiissa: vähentää tai lisää sen toimintakykyä. Affektit voidaan jakaa ilon ja surun affekteihin. Ilon affektit liittyvät elinvoiman lisäämiseen ja surun affektit sen vähentymiseen. Spinozan ajattelussa olennaista onkin surullisten passioiden vallan vähentäminen meissä, koska elinvoiman lisääminen on ihmisessä muutenkin myötäsyntyistä. (Pietarinen 1995.)

Lähteet:

Ala-Kauhaluoma Mika 2005. Keppiä ja porkkanaa Voidaanko aktivoinnilla vaikuttaa työttömien työllistymiseen ja hyvinvointiin? Yhteiskuntapolitiikka 70 (2005):1 Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101447/051alakauhaluoma.pdf?sequence=1 Haettu: 16.1.2017

Harvey David 2007. A brief history neoliberalism. Oxford university press. New York.

Lordon Frédéric 2014. Willing slaves of capital. Verso.

Pietarinen Juhani 1995. Spinozan Etiikan suomennos tuottaa iloa. Saatavilla: http://www.netn.fi/files/netn952-08.pdf Haettu: 1.1.2017

Saad-Filho Alfredo & Johnston Deborah (toim.) 2005. Neoliberalism: A Critical Reader. Pluto Press. London.

Tronti Mario 1964. Lenin In England. Saatavilla: http://www.marxists.org/reference/subject/philosophy/works/it/tronti.htm. Haettu: 25.6.2013

Viren Eetu & Vähämäki Jussi 2015. Seutu joka ei ole paikka. Tutkijaliitto. Helsinki.

Mainokset