Avainsana-arkisto: indycar

Viikonlopun kisoja

Niinhän siinä kävi, että tuttuakin tutumpi kolmikko oli lopulta Portimaossa palkintoja vastaanottamassa. HAM-VER-BOT alkaa olla palanut yhden jos toisen verkkokalvoihin, mitä nyt ehkä toisinaan vähän eri järjestyksessä. Valehtelisin, jos väittäisinkin, etteikö Hamiltonin korkeintaan vain hetkeksi pysähtyvä voittojen sarja alkaisi kyllästyttämään. Onneksi Red Bull näytti tänäkin viikonloppuna pysyvän mersujen mukana, niin ehkä tästä todella tulee vielä tiukka kisa mestaruudesta. Erityisen iloinen olinkin siitä, että Perez sai tästä hyvän kisan. Kuten niin monesti kaikkialla tuodaan esiin, on Red Bullilla nyt mahdollisuus paljon paremmin ylläpitää sekä kehittää kisastrategioita kun molemmat autot ovat niin sanotusti käytettävissä kärjen tuntumassa.

Tunsin myös pientä ristiriitaisuutta katsoessani kisaa. Cmoren selostajat tietenkin vetivät sinivalkoiset lasit päähänsä ja spekuloivat jatkuvasti, miten mahtaa Bottakselle käydä tai kuinka hän voisi päästä Max Verstappenista ohi. Minun on myönnettävä, että sinivalkoiset lasit putoavat omilta silmiltä siinä kohtaa, jos toinen vaihtoehto on tiukka kisa mestaruudesta. Toivoin koko kisan ajan, että Bottas jäisi Verstappenin jalkoihin – ja lopulta näin sitten kävikin. 

Mitähän muuta? Räikkönen keskeytti jo aivan kisan alkupuolella todella outoon virheeseen, mikä rikkoi hänen etusiipensä ikävillä seurauksilla. Norris teki Mclarenilla taas hyvää työtä ja Alpinen vauhti vaikutti myös lupaavalta. Mukavaa oli myös se, että Vettel onnistui lyömään tallikaverinsa, mutta kyllähän tilanne Aston Martinilla on kauhea. Tilanne ei olisi näin nolo, jos tätä kautta ei olisi heidän kohdallaan niin valtavasti hypetetty. Haas mateli taas, mutta ilahduttavaa oli, että Mick Schumacher onnistui ohittamaan Latifin, mikä kertoo toki siitä, ettei Williams ollut myöskään kummoisessa vauhdissa. Tähän on toki jo totuttu. 

Mutta tuli sitä seurattua jonkin verran suomalaiselle yleisölle tuntemattomampiakin kisalähtöjä viikonloppuna. Ferrari Challengen lähtö sunnuntaina mahtui aikatauluihin odotellessa F1-kisan alkua. Puolen tunnin kisa Spielbergin radalla Itävallassa tarjosi mukavaa viihdettä. Olihan siellä pro-luokassa kannustettavana suomalaisnimi Luka Nurmi, joka tuli lopulta kolmanneksi. Kisan voitti Michelle Gatting, jolla tuntui olevan selvästi parempi vauhti kuin kilpakumppaneilla. Edellisenä päivänä taas tuli toisella silmällä seurattua, mitä tapahtui Spa-Francorchampsin radalla WECin parissa. Useamman luokan seuraaminen oli hieman haasteellista, ja vielä kun ei ole muodostunut varsinaisia “tuttuja” nimiä itselle, niin ihan ei päässyt tunnelmaan täysillä. Toki seuraaminenkin on oma lajinsa, koska sitä tuli aina palattua silloin tällöin kisan pariin eikä suinkaan istuttua koko kuutta tuntia putkeen seuraten. Ajattelin kyllä mahdollisuuksien mukaan seurata myös seuraavaa kisaa tavalla tai toisella. Se muuten ajetaan Portimaossa.

IndyCarin puolella oli luvassa kaksi ovaalilähtöä Texasissa. Yritin herätä lauantaina aamuyöstä seuraamaan, mutta äkkiä uni tuli takaisin. Tätä kirjoittaessa katsonkin juuri edellisyön toisen lähdön tallennettua lähetystä. Ajattelin, että kirjoitan hieman IndyCarista erikseen, koska ovaalikisan seuraaminen oli minulle uusi juttu, mutta myös siitä syystä, että kisasta teki tylsän eräs todella typerä temppu koskien rataa, josta haluan jotain sanoa.

Kosketus IndyCariin

IndyCar ei ole minulle liiaksi tuttu. Oikeastaan koko amerikkalainen autourheilu on jäänyt hieman vieraaksi. Ehkä siihen on vaikuttanut stereotypiat siitä, ettei siellä oikein muuta tehdä kuin ajeta Nascaria kääntyen jatkuvasti vasemmalle. Mutta onhan siellä meren takana paljon muutakin – kuten juurikin IndyCar. 

Jos unohdetaan se, että olin sarjan nimen kuullut useampaan kertaan, niin ensimmäinen varsinainen kosketus siihen tuli pelien/simulaattorien kautta. RaceRoomissa oli IndyCar-sarjan autoa mukaileva vekotin, joka oli oikein mielenkiintoinen ajettava. Todellinen innostus kyseistä autotyyppiä kohtaan heräsi kuiten Race Sim Studion luoman modin kautta. Tämä Assetto Corsassa pyörivä luomus on jotain aivan toista. Tietenkään se ei kulje IndyCar nimellä, mutta jokainen kyllä näkee, mistä vaikutteet on haettu ja mitä sillä pyritään mallintamaan. Samalla kun Assetto Corsan lähes loputtomien modien maailmasta pääsi käsiksi moniin IndyCarille tuttuihin ratoihin, saattoi sitä aloittaa tutustumisen niin sanotusti penkin kautta. 

Jokin tässä kaikessa alkoikin siis hiljakseen viehättämään. Itse ajamisen lisäksi alkoivat yhä tihenevään tahtiin Youtubesta löytyä silmiini kisojen highlighteja. Lopulta olin siinä pisteessä, että viime sunnuntaina istuin television ääreen ja pistin Viaplaysta pyörimään kauden 2021 toisen kisan, joka ajettiin St. Petersburgin katuradalla. Lähetysaika kun oli oikein sopiva sen alkaessa kello 19.00 Suomen aikaa. Kisa oli ohi jo ennen kymmentä eikä täytynyt näin ollen herätä väsyneenä uuteen päivään. 

St. Petersburg on katukisa. Myönnänkin auliisti, etten ole niiden suurin ystävä, mutta kokemukseni ovat pitkälti F1:en seuraamisesta. Parhaimpana (pahimpana?) esimerkkinä Monaco, joka on aikamoista peräkkäin köröttelyä. Olkootkin miten klassinen kisa tahansa. Kapeat radat harvemmin tuovat mukanaan mielenkiintoisia kisoja, vaikka romua toki saattaa syntyä, kun lipsahdukset valleihin ovat herkässä. Kaikkinensa pidän eniten ns. vanhan koulukunnan radoista, joissa on nurmea sekä hiekkaa radan ulkopuolella, mutta kyllä modernit radat isoine turva-alueineenkin kelpaa. Kunhan vain ratarikkojen suhteen olisi yksi selkeä linja jne. Tiedättehän, kaikki klassiset harmituksen aiheet voisi tähän listata. 

Haluan nostaa esiin joitain eroja Formula 1:n ja IndyCarin väliltä, joita lyhyellä tutustumisella kehtaan todeta. Eräs merkittävimmistä eroista on, että Indyssa on vain kaksi moottorivalmistajaa, Honda ja Chevrolet. Rungon osalta vaihtelua on vielä vähemmän. Sen valmistaa Dallara. Samanlaista kulissien takana tapahtuvaa tallien sotaa insinööritaidon osalta ei siis tapahdu. Asialla on varmasti puolensa ja puolensa. Toisaalta autot ovat tasaväkisempiä, mikä takaa monesti tiukkoja kilpailuja, mutta viehätys sen osalta, että kuka rakentaa parhaimman auton ei voi olla katoamatta. Parhaassa tapauksessa F1 voi toki tarjota molemmat, mutta viime vuosien Mercedeksen ylivoima ei ole tätä ainakaan kärjen osalta suuremmin suonut. Keskikastissa taas olemme nähneet hienojakin taisteluja. Tämä kausi on tosin osoittanut kahdessa ensimmäisessä kisassa, että myös kärjessä näyttäisi alkavan tapahtua. Saa nähdä, mitä Portugalissa tapahtuu, mutta palataan nyt IndyCarin pariin.

Istuin siis alas tietäen kuljettajista vain jotain yleistä. Toki muutamat nimet olivat tuttuja Formuloista, kuten tulimerestä pelastunut Romain Grosjean. Tietyt nimet tietenkin myös jäävät helpommin mieleen. Jos nimi on Will Power, niin vaikea sitä on unohtaa. Eikä Alexander Rossi voi olla tuomatta mieleen Valentino Rossia. Lisäksi tietysti paalulta lähtenyt nuori kuljettaja Colton Herta kiinnitti huomioni. Hän voittikin kisan. Kisan aikana selostajat toivatkin esille sen, miten Herta on keskittynyt kausien välillä siihen, että kisataidot kehittyisivät myös polttoaineen ja renkaiden säästämisen/hallinnoimisen suhteen. Enää ei ole hänelle kyse vain nopeiden kierrosten jatkuvasta sarjasta vaan koko kisamatkan nopeuden maksimoimisesta. Jotain oli nähtävästi Hertalle jäänyt hampaankoloon myös kauden aloittaneesta kisasta edelliseltä viikolta Barber Motorsport Parkista. Siellä asiat eivät aivan sujuneet suunnitellusti. 
Koska kisa on äkkiä tsekattu tärkeimmiltä osiltaan täältä, keskityn vain tuomaan esiin hieman omia tuntemuksia. Nippu pysyi mukavasti kasassa, mitä tietysti avitti keltaiset liput, mutta autojen ilmiselvä tasaväkisyys on tässä ehkä se tärkein elementti. Ehkä katsojalle jääkin vähemmän jossiteltavaa verrattuna “ykkösiin”, että oliko kyse nyt kuljettajan taidosta vai autosta. Toki tallit vääntävät hieman erilaisella taitotasolla autoja kisakuntoon, mutta pohjan ollessa yhteinen, ei aivan mahdottomia eroja pääse syntymään. Onkin lupa odottaa, että tulevat taistot tulevat olemaan mielenkiintoisia. Pyrinkin seuraamaan mahdollisuuksien mukaan ne suorina lähetyksinä ja äkkiseltään suurin osa kisoista osuisi vielä sopiville kellonajoille.