Kuka?

Olen Joonas Honkimaa. Kiinnostuksen kohteitani ovat yhteiskuntapoliittiset ja -teoreettiset kysymykset, mutta saatan kirjoittaa joskus muustakin. Tavoitteeni sivuston suhteen ovat yhtäaikaa henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset. Toivon pohdintojeni avaavan lukijan kysymään oikeita kysymyksiä, jos ei suinkaan suoraan löytämään oikeita vastauksia. Sellaista kun en uskalla luvata. Itselleni tämä on tapa saada sanottua ääneen se, mikä minua kiehtoo, vaivaa tai hämmentää. 

Työurani olen viettänyt enimmäkseen työllisyyden hoidon parissa. Kirjoitukseni eivät kuitenkaan edusta mitään muuta tahoa kuin itseäni. Elämänkokemus on kuitenkin tuonut mukanaan paljon syvyyttä tiettyihin kysymyksiin, joita ei kenties oppikirjoista voi löytää. Tämän takia elämäni varrella koetut käytännön asiat tulevat varmasti tavalla tai toisella nousemaan pintaan myös täällä. 

Kiinnostukseni kietoutuvat yhden ja saman teeman ympärille: asioiden juurisyiden tutkimiseen. Siksi kirjoituksistani voi löytää monia sellaisia teemoja, jotka saattavat olla joistakin radikaaleja. Kyseinen sana on kuitenkin aikanaan tarkoittanut juurella olevaa ja niin sen itsekin tahdon ajatella. Kun asioita hieman tökitään eikä hyväksytä ensimmäistä yleisesti hyväksyttyä tai arkipäiväistä selitystä, saatamme päästä asioiden ytimeen. Sieltä taas voimme löytää vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin aina omasta elämästä laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten vaikkapa työllisyyspolitiikkaan. 

Mitä olen oppinut lukemalla ajattelijoita, jotka ovat kriittisiä nykyistä yhteiskunnallista järjestelmää kohtaan, on erityisesti kyky nähdä meitä hallitsevat rakenteet ja valtasuhteet. Tämä taas on auttanut kysymään parempia kysymyksiä. Kysymyksiä, jotka eivät ole kädenlämpöisiä.  

Arjessa arvostan eri näkökulmia, mutta en halua olla niin sanottu nojatuoliajattelija.Tarkoitan tällä ihmistä, joka ei uskalla sitoutua tai ottaa kantaa mihinkään. Hän vain myhäilee tuolissaan esittäen viisasta sanomalla: asioilla on aina kaksi puolta. Kyllä, niin varmasti on, mutta joskus on valittava. Ja valinnan on oltava käytännöllinen. Siksi ei tule koskaan antaa itsensä vaipua myöskään dogmatiikan aaltoihin, jossa on vain yksi puoli. Teorian arvo onkin sen käytännöllisyydessä. Näin voidaan luoda vahva pohja, josta suunnata johonkin. Tavoitteena pitäisi olla aina paremman maailman rakentaminen. 

Toivon, että lukija ymmärtää minun tavoitteeni ja luenteeni uteliaana ihmisenä. Tämän toiveen myötä itse toivon, että kirjoitukseni herättää lukijassa monia ajatuksia, joista voi olla hyötyä yhteiskunnallisen keskustelun jatkamiseksi ja sen laadun parantamiseksi.