Työttömyysturvalain kanssa on monia ongelmia. Ja nämä ongelmat ovat myös työllisyyden kasvun esteinä. Kun lähes mikä tahansa toimeliaisuus työ- tai virkasuhteen ulkopuolella on mahdollisesti yritystoimintaa, on työttömällä vaara menettää vähäisetkin rahansa osoittaessaan omatoimista aktiivisuuttaan. Juuri sitä aktiivisuutta, jota hän, kansantalous ja yhteiskunta tarvitsisi.
Tilanne on vakava, sillä antiikin kreikkalaisia lainatakseni: praxis ja poiesis ovat kietoutuneet nykymaailmassa yhteen. Tekeminen itsessään on yhä useammin tuotantoa ja näin myös esimerkiksi jokainen harrastus potentiaalisesti työtä. Tämä avaa Pandoran lippaan. Kun kaikki tekeminen on mahdollisesti työtä, kuka oikeastaan on työtön?
Asian tuomitseminen jää KEHA-keskuksen virkailijan harkintavaltaan, mikä ei taas perustu täysin objektiivisiin kriteereihin, mikä johtuu lain puutteista. Syntyy epävarmuutta ja mielivaltaisuuden riski kasvaa, vaikka en tässä yksittäistä virkailijaa haluakaan syyttää. Ihmiset passivoituvat, sillä lain sisältö ja tulkinnat eivät mahdollista oman oikeudellisen aseman tai seurausten arvioimista etukäteen. Yhteiskunnan oikeusvarmuus murenee, kun laki ei täytä vaatimusta täsmällisyydestä.
Lain soveltaminen on monesti myös ristiriidassa suhteellisuusperiaatteen kanssa. Vaikka henkilön toiminta ei tosiasiallisesti estäisi kokoaikatyön vastaanottamista, voi lopputuloksena olla työttömyysetuuden menettäminen. Kyse on täysin kohtuuttomasta seurauksesta, jota voi pahentaa takaisinperinnät. Näin harrastuskin on turvallinen vain kokoaikatyön suojissa, mikä herättää kysymyksen ihmisen itseilmaisua koskevasta oikeudesta.
Käy äkkiä selväksi, että laki itsessään muodostaa pullonkaulan työllisyydelle. Pienet työt työ- tai virkasuhteen ulkopuolella muuttuvat miinakentiksi ja itsestään huolehtiminen esimerkiksi taideharrastuksen kautta vaaralliseksi leikiksi: saatat olla taidealan yrittäjä tietämättäsi. On turha ihmetellä työttömyyden passivoivaa vaikutusta, kun laki itsessään ohjaa ihmisen passiiviseksi.
Siinäpä siis vinkki ihan jokaisen puolueen kansanedustajaehdokkaalle ensi vuoden vaaleihin. Jos haluamme aktiivisia kansalaisia ja lisätä yrittäjämäistä asennetta tähän maahan, niin ei nyt ainakaan tukahduteta sitä säätämällä ja ylläpitämällä lakeja, jotka estävät sen alkuunsa. Koskaan ei lain pitäisi rangaista siitä, että yrittää tehdä paremmin itselleen ja yhteiskunnalle. Nyt se kuitenkin sen tekee.